Päivä meni omien töiden viimeistelyssä ja tavaroiden keräämisessä, omaan tuttuun tapaani tein töitä viimeiseen asti. Päätin myöskin yllättää kaikki ja toin kahvitauolle muffinseja, jotka saivat hyvä vastaaoton kaikilta.
Mitä sitten oli vielä viimeisteltävää? Ensinnäkin dioraaman matkustajalle tein pientä hienosäätöä, niin hitsauksessa kuin käsien asennossa, nyt tämä näyttää hieman luonnollisemmalta, niin paljon kuin tikku-ukolta voi odottaa. Lisäksi vene ja käärme saivat lopultakin alustansa lattaraudasta, joille tein hieman muotoilua hiomanauhalla ja jotka hitsattiin kappaleisiin kiinni alapuolelta. Käärmeen kanssa jouduin ottamaan uusiksi, sillä ensimmäinen pohjalevy ei olisi jaksanut pitää sitä pystyssä, kiitos korkean ja epätasaisen painopisteen. Tästä selvittiin tarpeeksi isolla levyllä ja lopputulos näyttääkin oikein hyvältä. Jopa vene näyttää omissa silmissä tyydyttävältä, kiitos taitaa mennä lopulliselle pintakäsittelylle.
Hännän huipuksi tein vasaralleni varren ja laitoin sen paikoilleen. Koulussa tekemääni perinnetyöhön kahva piti (pitää vielä, jäi kesken ennen lähtöä) tehdä käsin, kun täällä sain käyttää hiomanauhaa, joka tuntuikin melkein liian helpolta, mutta vain melkein. Lopuksi asennus perinteisellä tavalla, puukiila silmästä läpi vasaran pituussuunnassa ja kaksi metallista kiilaa poikittain. Kiinni on ja pysyy. Viimeistely tehtiin öljyämällä pinta Tanskanöljyllä (Danish oil), joka useamman kerroksen jälkeen tuotti upean pinnan korostaen puun syitä.
Lopulta tuli kiittää kaikkia näistä viikoista ja pakata kamat reppuunsa. Kaikki toivottivat minulle onnea ja Pete muistutti minua vielä pitämään palautteensa mielessäni, jonka aionkin tehdä. Hänen sanansa olivat ehkä tämän harjoittelun paras anti.
Viimeisen työpäivän päätteeksi en voi sanoa muuta kuin olevani täysin tyytyväinen valintaani lähteä harjoitteluun ulkomaille. Ensiksikin tämän kaltaisia tilaisuuksia ei tule kovin usein vastaan, joten jos on pienintäkään mahdollisuutta lähteä, voin suositella lämpimästi. Toiseksi kokemuksen määrä, jota tällaisessa paikassa tulee kerättyä, on paljon isompi kuin voisi kuvitella. Itse olen nyt päässyt näkemään, miten ison luokan taidepaja toimii käytännössä ja mitä kaikkea tuotteen tekemiseen alusta loppuun vaaditaan, tämä on antanut paljon ajattelemisen aihetta mahdollisesti omaa tulevaisuuttani varten. Lisäksi kulttuurien erojen näkeminen käytännössä on hyvä kokemus sinällänsä, kuinka eri tavoilla samaa alaa voi tehdä.
Jos pitäisi antaa vinkkejä, mitä pitää ottaa huomioon ulkomaan vaihdossa, sanoisin ainakin seuraavat:
Aloita valmistautuminen ajoissa. Omaa vaihtoani alettiin suunnittelemaan kunnolla vasta syksyllä koulujen alettua, mikä on jo hieman liian myöhässä. Kyllä tässäkin ajassa saa kaiken hoidettua, mutta asiaan täytyy panostaa aivan kaikki, tekemistä on nimittäin reilusti.
Etsi majapaikka. Itselläni kävi tuuri, että sain majoittua ystäväni luona harjoittelun ajan, mutta kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole. Mitä aikaisemmin löytää asunnon itselleen, sen parempi. Hyvät kulkuyhteydet työpaikalle on suositeltavaa.
Pidä silmät ja korvat auki koko ajan. Ympärilläsi tapahtuu koko ajan jotain ja on melkein varmaa, että uteliaisuus herää jossain kohtaa. Kysy kaikesta mikä mietittyttää, miksi jokin tehdään jollain tavalla, miten kaikki toimii toisiinsa nähden. Olet harjoittelussa vain hetken, ota siitä kaikki irti.
Enempää en keksi sanottavaa. Kiitos Ratho Byres Forge, teidän kanssa oli mahtavaa työskennellä. Tämä porukka tekee uniikkeja tilaustöitä joka päivä, mutta silti oppivat itsekin joka päivä jotain uutta. Kaipa se on tämän ammatin suola.
 |
| yl.vas. Colin, Mike, Phil, Shona, Mark, Pete, Craig, Vicky |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti