Ihan pihalla

Taas pääsin ulkotöihin työmaalle, mikä olikin tervetullut uutinen eilisen fiaskon jälkeen. Tänään suuntana oli Armadale, kylä suunnilleen puolimatkassa Edinburghin ja Glasgown välissä. Päivän työnä oli valmistella perustukset portille, jonka kasaamisessa olin mukana. Aamusta oli huoli työmaan kunnosta, sillä pajalla satoi päivä alkaessa, mutta onneksi tämä lakkasi ennen perille pääsyä.

Perustusten teko oli juuri sellaista kuin voisi olettaa: Kaivetaan kuopat, mitataan, että kaikki on kohdillaan, täytetään sementillä ja jätetään kuivumaan. Pete ja Colin hoitivat mittaustyön, itse olin apukätenä kaivamisessa ja sementin valamisessa. Ei mitään hirveän monimutkaista, mutta työlästä, kaiken maan ja sementin kantaminen edestakaisin käy työstä.

Tähän meni koko aamupäivä, pajalle päästiin takaisin lounaalle, jonka jälkeen keikka-auto purettiin ja minulle sälytettiin sementin poispeseminen työkaluista. No, onneksi on painepesuri. Aikaa jäi vielä tämän jälkeen, joten sukelsin taas tutun murheenkryynin, ahjojalustan kimppuun. Tällä kerralla tiesin, mitä pitää tehdä, joten sain kuin sainkin sen valmiiksi, mitä nyt yksi tukitanko napsahti irti alasinta paikalleen kammetessa.

Nyt on ja pysyy. Huojentunut olo, että sain tämän pois alta. Huominen onkin sitten tyhjää täynnä, ainakin tällä hetkellä, mutta kyllä pajalla aina riittää töitä.