Eka viikonloppu

Ensimmäinen viikonloppu Edingurhissa takana ja hauskaa oli.

Rauhalliset aamut ja pitkät yöunet olivat tervetulleita, mutta ehdin hyvin käydä tutustumassa kaupungin nähtävyyksiin. Lauantaina otin suunnaksi Edinburghin linnan, jossa tulikin vietettyä suurin osa päivästä "vahingossa". Linna on rakennettu vanhan tulivuoren päälle, joten kiipeämistä riitti ja perillä oli uskomattoman kova tuuli, melkein kaaduin muutaman kerran puuskan yllättäessä.

Linnan esplanadilta etuportille päin.

Paikka on todella suosittu turistukohde, mistä kertoi niin ihmismäärä kuin pääsylipun hinta (17£). Linnaa on laajennettu vuosisatojen saatossa useampaan otteeseen ja on varsin sokkeloinen. Paikkaa on mielenkiintoista kiertää ja historiaa riittää, kunhan vain jaksaa lukea ja kuunnella. Suosittelen lähtemään opastetulle kierrokselle, näin paikasta saa eniten irti.

Maisema kaupungin yli linnan ensimmäiseltä patterilta

Itse tyydyin omaan kiertelyyni, joka ei ollut huono vaihtoehto sekään. Päällimmäiseksi jäivät Skotlannin kansallinen sotamuseo, joka kertoo niin kuuluisista sotilaista, sotilaiden varusteista, kuin sodan olennaisesta osasta Skotlannin kulttuurissa, kuin 'Kello yhden tykki' (One o' clock gun), joka laukaistaan joka päivä tasan kello yhdeltä aikamerkiksi jo vuodesta 1861 lähtien.

Pyhän Margaretin kappeli on Edinburghin vanhin rakennus

Linnasta lähdettyäni matka jatkui alaspäin Kuninkaallista Mailia (Royal Mile), joka on neljän kadun mudostama kokonaisuus, joka alkaa linnalta. Maili on on täynnä ravintoloita, liikkeitä ja esiintyjiäkin tuli nähtyä muutama. Pistäydyin vielä tuopillisella yhdellä sivukaduista ennen kotiin suuntaamista.

Mies oli soittamassa mennen ja tullen samassa kohdassa, kaiketi keskeytyksettä

Sunnutaina meno jatkui, mutta otin suunnaksi kaupungin toisen puolen ja vietin päivän kävellen Water of Leith-vesiväylän laitaa pitkin. Reitti on mukavaa vaihtelua kaupungin muuten niin kiviselle ulkomuodolle, reittiä reunustavat puut kummaltakin puolelta joiden välistä joki kulkee satamaa kohden. Matkalla törmäsin katumarkkinoihin, joissa pistäydyin katselemassa tarjontaa ja maistaen paksuinta kaakaota ikinä.

Myllynkiviä ajalta, kun joen varressa oli 11 myllyä

Matka jatkui Edinburghin kasvitieteelliseen puutarhaan asti, jossa on Euroopan suurin kokoelma kiinalaisia kasveja. Tähän aikaan vuodesta väriloistoa ei pahemmin ollut, mutta kävely puistossa on aina mukavaa. Paluumatka venähti, koska tavallisen tapaani käännyin väärässä kohdassa ja tipuin kartalta, joten hieman takaisinkävelyä tutulle alueelle. Lopulta pääsin minne halusinkin, uuden kaupunginosan pääkadulle Princess Streetille, josta olikin enään lyhyt kotimatka.

Monkey Puzzle-havupuu puutarhasta